Maalämpö kerrostaloon
Maalämpö kerrostaloon – Edullisin lämmitysmuoto
Ekologinen ja pitkälti omavarainen maalämpö kasvattaa jatkuvasti suosiotaan myös taloyhtiöiden keskuudessa, sillä maalämpö on myös kerrostaloissa kaikista lämmitysmuodoista edullisin vaihtoehto. Maalämpö kerrostaloon voi korvata kerrostaloyhtiön aiemman lämmitystavan. Vanhoissa kerrostaloissa jo olemassa oleva patteriverkosto voidaan lähes poikkeuksetta yhdistää maalämpöjärjestelmään ja siksi maalämpö on vaivaton ratkaisu vanhaan kerrostaloon. Isot kiinteistöt kuluttavat paljon energiaa, mutta vähäpäästöisen ja pitkälti omavaraisen maalämmön avulla myös kerrostalot saadaan energiatehokkaiksi ja kerrostalojen hiilijalanjälkeä pienemmäksi. Maalämmöllistä kerrostaloa voidaan myös kesäkaudella viilentää, maaviileän avulla, edullisesti ja ympäristöystävällisesti.
Maalämmön hinta ja kustannukset kerrostaloon
Maalämpö, ilmaista energiaa omasta maasta; lämpö otetaan talteen suoraan kerrostaloyhtiön tontilta, jolloin energiatuotannossa ollaan lähes omavaraisia ja riippumattomia tuontienergiasta.
Maalämpöön siirtyminen on kerrostaloyhtiöltä iso panostus, mutta säästötkin ovat sen mukaisia. Maalämpö on taloyhtiölle turvallinen investointi, sillä heti käyttöönoton jälkeen se tuottaa säästöjä. Näillä säästöillä pystyy helposti kattamaan investointia varten otetun yhtiölainan lyhennykset ja korot. Moni kerrostaloyhtiö onkin vaihtanut maalämpöön ilman, että vastikkeita on jouduttu nostamaan.
Valtion Tuki Energiaremonteille
Valtio tukee taloyhtiöiden energiaremontteja merkittävästi energia-avustuksen kautta (ARA:n energia-avustus). Maalämpö leikkaa energiakustannuksia huomattavasti ja tyypillisessä kaukolämpökerrostalossa maalämpöön siirtyminen saakin lämmityslaskut puoliintumaan. Tämän kaiken lisäksi maalämpöön siirtyminen nostaa asunto-osakkeiden arvoa ja asuntomarkkinoilla maalämpökerrostalon asunnot ovat etusijalla.
Miten projekti etenee?
Siirtyminen maalämpöön aloitetaan tekemällä esiselvitys eli kulutustiedon perusteella selvitetään kiinteistön tehon- ja energiantarve . Näiden tietojen perusteella määritellään tarvittavien kaivojen syvyys ja lukumäärä sekä järjestelmään sopivat maalämpöpumput.
Kerrostaloissa on myös mahdollista hyödyntää hukkaenergia poistoilman lämmön talteenotolla, riippuen sen ilmanvaihtojärjestelmästä. Poistoilman talteen otolla on siis mahdollista hyödyntää hukkaenergia, joka muuten puhalletaan ulos, ja tällä tavoin ehkä vähentää energiakaivojen määrää sekä syvyyttä.
Taloyhtiölle tehdään tarjous tämän esiselvityksen perusteella ja kun tarjous on hyväksytty, voidaan energiakaivojen poraamiselle hakea toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvonnasta. Luvan saamisen jälkeen poraustyöt voidaan aloittaa. Haemme mielellämme toimenpideluvan puolestasi ja sen hakeminen kuuluu osaksi avaimet käteen -palveluamme.
Poraus
Menneinä vuosina kerrostalojen pienet tontit toivat haasteita energiakaivojen poraukseen, mutta nykytekniikalla on mahdollista porata kaivoista entistä syvempiä ja näin tonttien ahtaus ei tuota ongelmia. Luonnollisestikin syvempiä energiakaivoja tarvitaan määrällisesti vähemmän.
Kerrostalojen energiakaivot porataan tavallisesti hieman syvemmiksi kuin omakotitalojen energiakaivot, syvyys voi olla jopa 400m. Yhdessä päivässä porataan yleensä n 250m eli viikon aikana porataan n 4-5 kaivoa, riippuen kaivojen syvyydestä.
Kaupunkialueella on erityisen tärkeää, että porauksen aikana syntyvä kivipöly johdetaan veteen sidottuna pölynsidontakonttiin, näin pihalle ei jää porausjätettä. Lopuksi maalämpökaivoihin lasketaan lämmönkeruunestettä sisältävät lämmönkeruuputket.
Koska maalämpökaivoja ei tarvitse jatkossa huoltaa, voidaan ne porata tarvittaessa vaikka parkkipaikalle. Tässä tapauksessa energiakaivot suojataan teräskansilla ja suojauksen jälkeen parkkialue voidaan asfaltoida. Nurmikkoalueelle porattujen energiakaivojen kannet peitetään maakerroksen alle ja näin niistä ei koidu mitään harmia esimerkiksi kerrostaloyhtiön nurmikon ajamiselle. Talon sokkeliin kiinnitetään tunnistekilpi, johon merkitään energiakaivojen paikat.
Energiakaivojen poraamisen jälkeen kaivetaan pihalle vaakaputkistoa varten vaakakanaalit. Putkisto kuljettaa lämmönkeruunesteen energiakaivosta kokoomakaivon kautta lämmönjakohuoneeseen. Vaakalinjojen asentamisen jälkeen vaakakanaalit täytetään ja tiivistetään. Lopuksi maanpinta viimeistellään alkuperäiseen tasoon ja pian nämä asennuksesta aiheutuneet jäljetkin häviävät pihalta.
Maalämpöpumpun asennus
Kun lämmönkeruujärjestelmä on saatu valmiiksi, voidaan asennustyöt aloittaa lämmönjakohuoneessa. Asennustöiden kesto lämmönjakohuoneessa riippuu asennettavan järjestelmän laajuudesta, aikaa asentamiseen kuluu yleensä noin 1-6 viikkoa. Ensimmäisenä asennetaan yleensä lämpimän käyttöveden varaajat, jotta lämpimän käyttöveden saaminen on mahdollista myös asennuksen aikana. Katkoksia kylmän veden saantiin ei yleensä asennustöiden aikana tule. Lämminvesivaraajien asentamisen jälkeen, voidaan vanha lämmitysjärjestelmä purkaa ja maalämpöpumppu, puskurivaraaja, kiertovesipumput sekä kalvopaisunta-astiat asentaa vanhan järjestelmän tilalle. Mikäli lämmönjakohuone on liian ahdas, voidaan tarvittaessa lämpimän käyttöveden ja talvella lämmityksen tuotto hoitaa tilapäisesti esimerkiksi lämpökontin avulla.