Energiakaivo ja porakaivo

Energiakaivoa käytetään sekä rakennusten lämmittämiseen että jäähdyttämiseen.
Porakaivo on puolestaan maahan porattava syvä kaivo, jota käytetään käyttöveden nostoon.
Sekä energiakaivo että porakaivo porataan samalla periaatteella, erona on ainoastaan että energiakaivoon laitetaan pumpun sijasta lämmönkeruuputket.

Energiakaivo

Energiakaivo on yksi osa maalämpöjärjestelmää. Koko maalämpöjärjestelmä sisältää siis lämpöpumpun lisäksi siirtoputkiston ja, esimerkiksi kallioon porattuun reikään asennetun, keruupiirin. Keruupiirin voi asentaa, kallioon poratun reiän lisäksi, myös vesistöön tai maaperään.
Energiakaivoksi kutsutaan porareikään asennettavaa keruuputkistoa ja siihen kuuluvia kaivorakenteita. Keruuputkessa kierrätetään lämmönkeruunestettä, joka siirtää keräämänsä energian, syvältä kallioperästä, rakennuksen käyttöön.

Porakaivo

Porakaivoja tehdään yleensä alueille, jonne kunnallista vesijohtoa ei ole vedetty. Mikäli kunnalliseen vesijohtoverkkoon ei ole mahdollista liittyä, on varmin vaihtoehto hankkia tontille oma porakaivo. Vedenkulutuksen ollessa normaalia paljon suurempi (esim. maatila), voi oman porakaivon hankkiminen olla järkevää, vaikka tontti sijaitsisikin kunnallisen vesijohtoverkoston alueella. Porakaivosta otettu vesi on halvempaa kuin kunnallisesta vesijohdosta otettu, koska vesimaksua ei tässä tapauksessa mene.
Porakaivo porataan syvälle kallioon, noin 20–120 metrin syvyyteen. Vettä löytyy yleensä viimeistään 120 metrin syvyydestä, keskisyvyys porakaivolla on noin 75 metriä. Jossakin 0-120 metrin välillä vesisuoni tulee vastaan ja vesi pumpataan kaivosta sopivalla pumpulla ylös talon päävesijohtoon.

Porakaivon halkaisija on yleensä isompi kuin energiakaivon joka yleensä on 115mm / 4,5” . Syy tähän on että energiakaivossa haluat saada keruuputket niin lähellä kallion seinäpinta kun mahdollista, kun taas porakaivossa haluat säilöidä niin iso vesitilavuus kun mahdollista sekä tarvitset tila kaivopumpulle joka asennat kaivoon.