Maalämpöjärjestelmän asennus – Yleisimmät kysymykset

Tarvitaanko maalämmön asentamiseen lupa?
Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöön sekä siihen liittyvät energiakaivon poraaminen ja lämmönkeruuputkiston asentaminen vaativat toimenpideluvan. Luvan myöntää kunnan rakennusvalvonta ja hinta vaihtelee paikkakunnasta riippuen. Esimerkiksi Helsingissä maalämmön toimenpidelupa maksaa n. 400 € ja Pohjanmaalla suunnilleen 150 €.

Uudisrakennusten kohdalla puolestaan liitetään rakennuslupahakemukseen maininta aikeesta asentaa maalämpö rakenteilla olevaan kiinteistöön. Mikäli päätös maalämpöjärjestelmän asentamisesta tehdään vasta, kun rakennuslupa on myönnetty, täytyy maalämmölle anoa toimenpidelupaa erikseen.

Ennen päätöstä viranomaiset varmistavat, ettei poraus vahingoita ympäristöä. Mikäli lupaa maalämmölle ei myönnetä, voi syynä olla maanalaiset rakennustyöt tai mahdollisuus pohjavesialueen vahingoittumiseen. Lisäksi syynä luvan eväämiselle voi olla toisen energiakaivon läheisyys.

Helsinki ja muut kaupungit vaativat, että kiinteistöviranomaisen suorittamien mittausten tulokset toimitetaan hakemuksen liitteenä. Muiden tarvittavien liitteiden kanssa kannattaa olla huolellinen, sillä muussa tapauksessa lupahakemus evätään ja hakemusprosessi täytyy aloittaa alusta.

Saako maalämmön hankkimiseen energia-avustusta?
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää vuosittain yhdessä kuntien kanssa harkinnanvaraista energia-avustusta laite- ja materiaalihankintoihin, joilla mm. lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Avustukset on tarkoitettu yksityishenkilöille ja sen myöntämiselle on edellytyksenä tietyt tulorajat. Energia-avustus kohdistuu nimenomaan laitteisiin ja materiaaleihin. Työn osuudesta puolestaan on mahdollista saada kotitalousvähennystä. Lisätietoa energia-avustuksesta löytyy täältä.

Maalämpö vai pintamaalämpö?
Porakaivosta otettavan maalämmön etu pintamaalämpöön verrattuna on sen vähäinen tilantarve. Energiakaivo ei jätä tontille suuria jälkiä, joten pihan vahingoittumisesta ei tarvitse huolehtia. Pintamaalämpö puolestaan vaatii ison pinta-alan, joka joudutaan kaivamaan auki keruupiirin asentamiseksi. Näin ollen kaivovaihtoehto onkin huomattavasti suositumpi vaihtoehto.

Voiko ulkona olevan uima-altaan lämmittää maalämmöllä?
Kyllä voi. Olemme toteuttaneet asennuksia, joissa maalämmöllä lämmitetään myös pihassa olevaa uima-allasta. Lämmittämällä uima-altaan maalämmöllä, säästät huomattavan summan veden lämmityskustannuksissa.

Voiko maalämpöä käyttää lämmitysjärjestelmänä myös suurissa kiinteistöissä?
Kyllä. Maalämpöpumppuja käytetään useiden suurten kiinteistöjen lämmönlähteenä ja itse asiassa suurien kiinteistöjen kohdalla maalämpö yleistyy nopeimmin. TECHEAT on asentanut maalämpöjärjestelmiä kerrostaloihin, rivitaloihin sekä erilaisiin yritysten toimitiloihin. Suuriin kiinteistöihin asennettujen maalämpöpumppujen teho vaihtelee 17 kW ja 160 kW välillä. Kalajoen Teräksen teollisuushallin maalämpöjärjestelmä on esimerkiksi teholtaan 160 kW. Sitä varten porattiin 18 energiakaivoa, jotka yhdistettiin toisiinsa energiakentän avulla. Suurimmissa kohteissa maalämpöjärjestelmä vaatii optimaalisen toiminnan takaamiseksi enemmän kuin yhden maalämpöpumpun.

Miten pitkään koko maalämpöjärjestelmän asennus kestää?
Energiakaivon poraamiseen kuluu yksi päivä ja keruuputken yhdistäminen maalämpöpumppuun ja maalämpöpumpun asennus tehdään usein myös päivässä. Pääsääntöisesti ilman lämmitystä ei tarvitse olla kuin muutaman tunnin ajan niinä parina päivänä, jotka maalämpöjärjestelmän asennus kestää.