Maalämpö on yksi monista keinoista hillitä kasvihuonekaasupäästöjä

Maalämpö on tunnetusti ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa. Se on myös yksi monista keinoista pienentää hiilijalanjälkeä eli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Myös Suomi on sitoutunut Euroopan unionin jäsenmailleen asettamiin päästötavoitteisiin, jotka tulisi saavuttaa vuonna 2020.

Tavoitteisiin pääsemistä ohjataan säädöksillä, jotka koskevat mm. uusiutuvan energian lisäämistä. Näin ollen maalämpö on jo lähtökohtaisesti mukana kun puhutaan päästöjen vähentämisestä. Seurantaa tehdään jatkossa jakamalla päästöt niihin jotka kuuluvat päästökaupan piiriin ja niihin jotka eivät kuulu.

Nimenomaan päästökauppasektorin ulkopuoliselle päästöille Suomen vähennysvelvoite on 16 %. Näitä päästöjä ovat mm. polttoaineitten käyttö rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä sekä maatalous ja jätehuolto. Näiden päästöjen lasku viime vuonna jäi vajaaseen prosenttiin, joten tekemistä tällä saralla vielä riittää. Kokonaisuudessa tilanne näyttää kuitenkin hyvältä, sillä Suomen kokonaispäästöt vuonna 2012 laskivat noin 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 1990.

Päästöistä valta-osa EU:n alueella johtuu energian tuotannosta. Näin ollen päästökauppa vaikuttaa vahvasti myös energian hintaan. Etenkin hiili- ja kaasuvoimalla tuotettu sähkö kallistuu. Päästöttömille tuotantomuodoille tämä luo puolestaan kilpailuetua. Suomessa hiilen ja turpeen käytön vähentäminen sekä sähkön nettotuonnin kasvu alensivat energiasektorin päästöjä viime vuonna 9 prosentilla.

Vuoden 2020 päästötavoitteisiin matkataan ns. tavoitepolkua pitkin. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöjen on jatkuvasti pysyttävä tietyn raja-arvon alapuolella. Suomessa tilanne on siinä mielessä hyvä, että maan omasta sähköntuotannosta suurin osa ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Tämän selittää ydinvoiman, vesivoiman ja biomassan käyttö sähkön tuotannossa. Ongelman muodostavat lähinnä vanhat, alhaisen hyötysuhteen omaavat kivihiilivoimalat.

Suomessa on jo pitkään panostettu kaukolämpöön kaupunkien ja taajamien lämmityksessä.
Riittävän suurien asuinalueiden kohdalla voimalaitos kannattaisi valjastaa kaukolämmön lisäksi myös sähkön tuotantoon. Tulevaisuudessa myös maalämpö tulee olemaan yhä suurempien ja yhä useampien kiinteistöjen lämmönlähteenä.

Maailmalla kehitetään jatkuvasti myös uutta teknologiaa päästöjen hillintään ja seurantaan. Esimerkiksi Britanniassa ollaan käynnistämässä hanketta liittyen vuoden 2020 päästötavoitteisiin. Kyseessä on tietoverkkojen kautta toimiva älykäs mittaus- ja säästöohjelma, joka arvioiden mukaan vähentää päästöjä jopa kaksi miljardia tonnia vuodessa.