Lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto (LTO) eli toisin sanoen lämmön talteenotto poistoilmasta hyödyntää rakennuksesta tai asunnosta poistettavan ilman sisältämää lämpöenergiaa, vähentäen merkittävästi varsinkin isojen kiinteistöjen, kuten esimerkiksi kerrostalojen ja liikekiinteistöjen lämmityskustannuksia. Lämmöntalteenotolla säästää siis energialaskussa ja sen lisäksi viihtyvyys asunnossa lisääntyy raikkaan ja tasalämpöisen sisäilman vuoksi.

Koneellisen ilmanvaihdon seurauksena kiinteistöstä poistuu, huippuimurin kautta, huomattava määrä jo kerran maksettua lämpöenergiaa. Koneellisesti poistettava huoneilma on yli +20 -asteista eli poistoilman mukana ajetaan ulos noin 30-40 % kiinteistön lämmitysenergiasta. Lämmön talteenottoon alettiinkin kiinnittää huomiota 2000-luvulla ja nykyisin kaikissa uusissa kiinteistöissä hyödynnetään jo lämmön talteenottoa poistoilmasta. Vanhemmissa kiinteistöissä, kuten kerrostaloissa ei ole lämmön talteenottoa, mutta vanhaankin kerrostaloon sellainen on mahdollista asentaa nykyisten huippuimureiden tilalle. Lämmön talteenoton ansiosta ilma siis poistuu, reilun +20 -asteisen ilman sijasta, vain noin +3-5 -asteisena ja näin ostoenergian kulutus saadaan laskemaan sen 30-40 %. Poistoilmasta saatava teho on täysin riippumaton ulkoilman lämpötilasta.

Poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmän periaate

Jotta lämpö on mahdollista saada talteen poistoilmasta, tarvitaan poistoilmapuhaltimen tilalle asennettava lämmöntalteenottolaite. Laite asennetaan ilmanvaihdon kokoomakammioon tai katolle, jonka läpi lämmin ilma sitten kulkee ennen kuin poistuu ulos rakennuksesta. Lämmöntalteenottolaitteen putkistossa kulkee lämmönkeruunestettä ja se kerää lämmön poistoilmasta, samalla periaatteella kuin energiakaivon lämmönkeruuputkisto kerää lämpöä kalliosta. Lämmönkeruuneste kuljettaa keräämänsä lämpöenergian lämmönkeruulinjaa pitkin tekniseen tilaan, jossa lämpö siirtyy lämmönkeruunesteestä lämpöpumppuun. Lämpöpumppu syöttää, poistoilmasta kerätyn, lämmön talvella lämmönjakoverkostoon ja kesällä lämpimään käyttöveteen. Näin ostoenergian määrä saadaan pienentymään huomattavasti. Sadeveden syöksytorvia muistuttava, lämmönkeruulinja, asennetaan kerrostaloissa yleensä ulkoseinälle, sillä se sulautuu hyvin kerrostalon julkisivuun. Putkisto voidaan toki asentaa myös porraskäytävään. Poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä ei ole sama kuin poistoilmalämpöpumppu (PILP) -järjestelmä, vaikka se toimiikin samantapaisella periaatteella.

Poistoilman lämmöntalteenoton soveltuvuus

Kuten jo aikaisemmin tuli mainittua, LTO, vähentää merkittävästi isojen kiinteistöjen lämmityskustannuksia. Näin ollen se soveltuukin erityisesti, kerrostalojen lisäksi, liike-, teollisuus- ja toimistokiinteistöihin. Suomessa kerrostalot on rakennettu aina 2000-luvulle asti koneellisella ilmanpoistolla, ilman lämmöntalteenottoa, ja tällaisiinkin kiinteistöihin lämmöntalteenotto on vielä mahdollista asentaa. Jotta lämmöntalteenotto mahdollistuu, täytyy kiinteistössä olla koneellisen (huippuimuri) tai painovoimaisen (savupiippu, johon on johdettu asunnoissa sijaitsevat poistoilmaventtiilit) ilmanpoiston lisäksi vesikiertoinen lämmönjako. Poistoilman lämmöntalteenotolla voidaan siis täydentää jo olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää, kuten esimerkiksi kaukolämpö- tai maalämpöjärjestelmää. Kaukolämmön kulutus voi poistoilman lämmöntalteenoton ansiosta jopa puolittua. Lämmöntalteenotto järjestelmä vie jonkin verran sähköä, sillä järjestelmässä on sähköä kuluttavia komponentteja. Näin sähkönkulutus hieman nousee, mutta ostoenergiankulutus pienentyy jopa 40%, kuten jo aikaisemmin mainittiin. Lisäksi lämmöntalteenottojärjestelmän ansiosta kiinteistön arvo vähintäänkin säilyy ennallaan, hyvin todennäköisesti kiinteistön arvo jopa kasvaa.

Poistoilman lämmöntalteenoton hinta

LTO -järjestelmän kustannukset ovat kohdekohtaisia ja kustannukset selviävät tekemällä kohdekohtaiset arviolaskelmat. Kustannukset riippuvat taloyhtiöiden rakennusten ja huippuimureiden lukumäärästä sekä tietysti koko järjestelmän laajuudesta ja tehosta. Hinta vaihtelee pienempien kerrostalojen noin 50 000 eurosta, suurten kerrostaloyhtiöiden noin 200 000 euron hintaan. Vanhemmissa kiinteistöissä on järkevää asentaa poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä muun saneerauksen (esimerkiksi putkiremontin tai julkisivuremontin) yhteydessä, sillä vanhemmissa rakennuksissa on enemmän haasteita putkireitin, hormien tiiviyden jne. suhteen ja näin kustannusarviokin voi nousta korkeaksi. Merkille pantavaa kuitenkin on, että investointi maksaa itsensä takaisin keskimäärin kymmenessä vuodessa. Öljy- tai sähkölämmitteisissä taloissa investoinnin kuolettaminen on vielä sitäkin nopeampaa. Energiaa ei mene hukkaan ja lämmityksestäkin tulee ekologisempaa. Mitoitus on keskeisessä osassa myös poistoilman lämmöntalteenotto järjestelmää ja sillä saavutettavaa säästöä miettiessä, juuri oikean kokoisella laitteella saavutetaan ne parhaimmat säästöt. Mikäli laitteita esimerkiksi ali mitoittaa, niin itse investointi on pienempi, mutta liian pienellä laitteella jää paljon energiaa ottamatta talteen. Mikäli järjestelmä on puolestaan kohteeseen liian iso, on sen alkuinvestointikin turhan iso saatavaan hyötyyn nähden. Energiansäästöhankkeissa tulee olla erittäin tarkkana kaikkien lähtötietojen kanssa.

Paljonko säästät vaihtaamalla maalämpöön?

Yleisin kysymys maalämpöön liittyen, on nimenomaan tämä. Päätimme siis tehdä laskurin jonka avulla saat vastauksen.

Laske paljonko voisit säästää!