Lämpöpumppu on yhä useamman valinta

Lämpöpumppu on yhä useamman rakentajan tai lämmitysjärjestelmää uusivan valinta, oli kyseessä sitten pientalo, kokonainen kerrostaloyhtiö tai vaikkapa iso teollisuusrakennus. Tästä kertoo se fakta, että Suomessa lämpöpumppuja on käytössä nyt jo yli 500 000. Tämä luku sisältää kaikentyyppiset lämpöpumput eli niin maasta kuin ilmasta lämpöä ottavat mallit. Olipa malli ja toimintaperiaate sitten mikä tahansa, tuottaa lämpöpumppu uusiutuvaa energiaa ja tämä jos mikä on hyvä uutinen ympäristölle, kuten myös meille ihmisille.

 

Maalämpömarkkinat 2012

 

Seuraavaksi voidaan tarkastella viime vuotta hieman lukujen valossa nimenomaan maalämpöpumppujen osalta. Kokonaisuutta tarkasteltaessa voidaan todeta, että kappalemääräisesti maalämpöpumppujen myynti laski noin seitsemän prosenttia vuoden 2011 lukuihin vertailtaessa. Toisaalta isoja lämpöpumppuja asennettiin yli 25 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maalämpöpumppumarkkinat kasvoivat rahallisesti ja myös uusiutuvaa energiaa tuotettiin enemmän kuin vuonna 2011. Suuret kohteet kuten rivi- ja kerrostalot ja lämpöpumppu tuleekin olemaan jatkossa yhä tutumpi yhdistelmä.

 

Maalämpöala voi olla erittäin tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin. Edellisenä vuonna tapahtunut kasvu, josta puhuttiin myös maalämpö-jytkynä, oli niin valtava, että tuollaisten lukujen jälkeen pienikin kasvu on todellinen voitto. Täytyy myös ottaa huomioon, että käytännössä energia-avustusten merkitys väheni, kotitalousvähennyksen osuus pieneni ja taloustilanne ylipäätään oli melkoisen kehno.

 

Miksi lämpöpumppu?

 

Selittäviä tekijöitä sille, miksi lämpöpumppu on ollut ja tulee olemaan suosittu valinta löytyy sekä taloudelliselta että ekologiselta näkökannalta. Korkean alkuinvestoinnin jälkeen esimerkiksi maalämpö alhaisten käyttökustannustensa kautta alkaa nopeasti maksamaan itseään takaisin. Lämpöpumppu on siis sijoituksena fiksu ratkaisu ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävät lämpöpumput vähentävät hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

 

Nämä tekijät painavat varmasti myös vaakakupissa kun virkamiehet valmistelevat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa, jonka avulla energiapolitiikkaa pyritään linjaamaan aina vuoteen 2020 saakka. Vaikka moinen strategia saattaakin vaikuttaa paperien pyörittelyltä, koskee se käytännössä kuitenkin kaikkia meitä, sillä pohdinnan alla on niin kotien lämmitys, sähkön tuotantotavat kuin autojen polttoaineet. Kantavana ideana kaiken taustalla on kestävä kehitys ja erilaisten päästöjen määrän pienentäminen.

 

Asuinrakennusten lämmitysratkaisuja mietittäessä tämä tarkoittaa esimerkiksi suoran sähkölämmityksen korvaamista uusiutuvaa energiaa hyödyntävillä järjestelmille. Lämpöpumppu yhdistettynä kerääviin aurinkopaneeleihin saattaa olla yksi tulevaisuuden suosituista vihreistä yhdistelmistä. Panostamalla entistä enemmän energiatehokkuuteen vähenevät myös päästöt ja samalla varmistetaan että emme maksa hukkaenergiasta.